perjantai 12. kesäkuuta 2015

Tietä rullalle

Fattoria Pianetti lupaa: maaseudun rauhaa, kauniita maisemia ja hiljaisuutta joka puolella. Jep jep, sitähän se yö oli. Hiljaisuuden hintana oli myös se, ettei mistään löytynyt avoinna olevaa ruokapaikkaa ja että olimme oikeasti ainoat ihmiset koko hotellissa. Jätin avaimen respan tiskille kun lähdettiin neljän aikaan etsimään ruokapaikkaa ja siinä samassa paikassa se oli kun tultiin vähän ennen kahdeksaa takaisin. 

Huonetiedoissa varauksessa luki: erillinen ruokailualue, poreamme, kalustettu yksityinen parveke. Ei ollut mitään noista. Ei myöskään ilmastointia, eli kämpässä oli rapsakat kolmekymmentä astetta. Suihkusta ei tullut illalla lämmintä vettä, tuuletusparvekkeella pesi kissa ja neljä pentua, olihan ne suloisia nappisilmäisiä turisijoita siihen saakka kun emo toi niille rotan.. Koko illan, aina tupakalle mennessä, jostain jalkojen juuresta kuului vaimeaa murinaa ja massutusta. Aamulla rotasta oli jäljellä pää ja häntä - se on sitä maaseudun rauhaa.. 

Onneksi illalla löydettiin Coop-kauppa, josta ostettiin hätäsyömiseksi (ennen kuin ravintolat aukeaa *muahhhahhhaa*) pari kolmioleipää ja kirsikoita. Ilman niitä olisin todennäköisesti harrastanut kannibalismia illan aikana. Nyt täällä on todellakin low season, ainakin tuossa kohteessa. Paz väitti nähneensä jonkun toisen pariskunnan huoneistojen parvekkeella ja aamulla runsas *muahhhahhhaaa* aamupala oli katettu meidän kolmen hengen pöydän lisäksi kahdelle hengelle. Kahvia sain ainoastaan minä, yhden kylmenneen kupin espressoa ja senkin ihan erikseen kysymällä - respan neitosella meni ilmeisesti pasmat sekaisin kun samassa lauseessa kerroin etsiväni aamukahvia ja ilmoitin, että me muuten lähdetään vittuun täältä niin lujaa kuin mahdollista. 

Olin jo seitsemän aikaan aamulla käynyt hiippailemassa respan tiskin takana ja nappaamassa meidän passit huoneen lokerikosta. Tunnin ajomatkan jälkeen muistin tarkistaa, että ne todellakin oli meidän passit laukussa =) Juu, kalliiksi tuli yö, mutta illalla pimeässä ja kuumassa huoneessa istuessa Rimini alkoi houkuttelemaan aivan älyttömän paljon. Otettiin melkein ensimmäinen vastaan tullut hotelli ja yö kului vain aamua ja vapautta odotellessa. 

Ehkä tämä maaseutumatkailu on nyt meidän osalta nähty. Ja tästä lähtien luen entistä kriittisemmällä silmällä asiakkaiden antamat arvostelut hotellille ennen kuin alan varailemaan yhtään yötä ikinä mistään. Paitsi ensi yö, mutta sen pitäis olla ihan oikea hotelli. Ja mikä tahansa on parempi kuin edellinen majapaikka. Siellä ei vielä varmasti ole pöly laskeutunut tiellä, sen verran lujaa lähdettiin. Eka taukokin uskallettiin pitää vasta tunnin ajamisen jälkeen.=) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti