Vroooooooommmmm

Hupsistaperhana. Sitten isona tytteli voi kertoa kavereilleen, että isänsä on ajanut Monacossa. Ja isänsä nyökyttelee ja myötäilee.

Onhan se kärryjen pukkaaminen ajamista - tavallaan. 

Tänään valloitettiin Monaco, tai Monaco valloitti meidät. Hillitön helle jatkuu, mutta pikkuhiljaa kroppa alkaa kait tottumaan siihen. Tosin yöllä pisti hieman korpeamaan kun ihossa tuhisi metrin mittainen hikilinko ja sen toinen vieruskaveri kehräsi kohtalaisen äänekkäästi. Mutta itsepä olen tyttöni tehnyt ja puolison valinnut, se on myöhäistä yskiä kun kakka on housussa.. Nappula on sen verran eläväinen nukkuja, ettei häntä tohdi päästää yksin lisävuoteeseen vaan pidetään se tuossa meidän keskellä parisängyssä. Kotona ei ole mahdollista tuo meidän kanssa nukkuminen, koska yleensä toinen tulee töistä pitkästi sen jälkeen kun beibi on nukahtanut, eli toinen turvavalli puuttuisi ne ratkaisevat tunnit. 

Aamulla läksimme ajamaan kohti Ranskaa. Liikuimme taas moottoritietä pitkin. Loanosta Ranskan rajalle ajamiselle tuli hintaa 12 euroa. Kilometrejä tästä on Monacon ytimeen reilut sata. Lilliputtivaltioksi Monaco oli yllättävän miellyttävä. Jätettiin auto formuloista tutuksi tulleeseen tunneliin parkkiin ja lähdettiin himmailemaan kaupungille. Kuuma löi kasvoille, mutta rohkeat pienet porsaat jaksoivat seikkailla muutaman tunnin ajan jäätelön ja kahvin voimalla. 

Paluumatka alkoi rantaa mukailevalla pikkutiellä, mutta siinä oli sadan kilometrin matka-ajaksi laskettu reipas kolme tuntia, joten aika pian nousimme takaisin moottoritielle ja painoimme vauhdilla kämpille. Puhdasta vaatetta päälle, tyttöön ruokaa ja kaupungille etsimään itselle ruokaa. Nyt on kupu ravittuna, ilta pimentynyt ja reissulissu puoliunessa. Joten kaivaudunpa minäkin peiton alle hikoamaan yön ajaksi.